3.7.2004

Sitähän lauantaina heräsi siihen, että ei vielä oikein tajunnut olevansa Suomessa. 
Ja ennen kuin tajusi olevansa Suomessa, muisti illalla olevan keikan. 
Normaalia häsläystä ennen roudausta. Syömistä jne. 

Yhdeltä oli puhe lähteä, mutta niinkuin melko monesti aikaisemminkin, 
lähtö viivästyi melkein tunnilla.
No onneksi ei ollu paljo roudattavaa. Pikkutwini ja kitarat + Sandyn nubes. 
Andy oli kantaa Sandyn kaapinki autoon, mutta onneksi kerkesimme pysäyttää hänet.
Sandy oli vissiin vähä kippeenä, mutta aikoi kuitenkin soittaa.

Juice tuli mukaan roudariksi, kiitokset suuret hänelle. Lassekin napattiin 
Otokylästä takapenkin ahtaúteen.

Raahessa ei mittään. Tultiin periaatteessa liian aikaisin paikalle.
Alkoon ja pois. Sandy, Juice ja Andy lähtivät keikkapaikalle järjestelemään ruokailuja ja me lähettiin
Lassen kans miehisä KOPSAAn. Takasi tullessa muistin, että kieliäki pitäis ostaa.
Kake hoiti homman, niinku aina. Luottokauppias.

Keikkapaikalla kaks bändiä oli hukassa. Toinen niistä oli illan pääakti, 51Bönöä.
Sounfghek. Jänkhäkitara vaikutti meleko hyvältä. Päätin soittaa sillä.
Seikkailua, alkunauha, lavalle ja OHO VÄÄRÄ KITARA.
Otinki squierin, jota ei oltu viritetty. Lazyface lähti ihan vituilleen epävireen takia.
Soitettiin silti. Sandy paikkas hyvin. 
Sain vireeseen ja soitto jatkui, kunnes Aleksin kieli katkes.
Jonku toisen bändin joku basisti toi ihanan Precision bassin jolla Alec soitti meleko 
rennosti loppukeikan.
Mulla oli kivaa. Hirviää kikkailua, mutta niihä sitä pittääki.

Keikan jäläkeen uimaan, joskin lähtö viivästyi ensin Saken takia, ja sitte Andyn takia.
Andy oli puolen tunnin päästä meleko päissvzzään.

Uimareissusta on hyviä kuvia.

Sitte istuttiin laiturilla. Kaitsu viskas puhelimen veteen ja hyppäs ite perrään. Kävin jossain,
ja ku tulin takasi, se oli käyny jo toisen kerran järvessä. Hienoa.
Ja se lainas multa pyyhettä, joka oli oikeasti Jarkon ja jota säilytin Kyöstin repussa.
Kyöstin reppu on ollu mulla 6kk ja Jarkon pyyhe varmaan vuoden. Siinä on delfiini.

Hoh.

kOhtahan sitä Ottopoikaan mentiin, ku ne hiton 51 soittajaa kipusivat lavalle, eikä niitä 
jaksanu juuri kuunnella. 
"OLette ehkä paras yleisö ikinä!" "Onks teil kivaa?!" "Tää seuraava biisi on omistettu...!"

ei helevetti.

Ja  Jarkkoko oli päissään, no eipä vissiin.

Oikiastaan loppuilta oli meleko mukava.
Ei siitä sen enempiä.

Mukava päivä Raahessa siis. 

SUURKIITOS JUICELLE!
-tmu