17.9.2004, Rovaniemi, Grande.

Huh huh. Total Spinal Tapping Tour 2004!

Perjantaisen koulupäivän vittumaisuus lyheni tunnilla. Kysyin opettajalta, saanko lähteä 
roudaamaan. Vastaus oli myöntävä. Sanna oli hakenut Jömen, Aleksi ja minä istuimme takapenkille.
Päätimme hieman treenata uutta biisiä ennen roudausta. Jarikin sattui olemaan treenikämpällä ja oli 
ensimmäinen ihminen kuulemaan uuden biisin. 
Roudaus sujui helevetin mukavasti. Andy oli menossa kotiin sopimuksista huolimatta (hajetaan mies töistä).
Menimme pizzalle. Myllyojan Pizza & Kebab on VERY GOOD PLACE! Sieltä saa juustobitchaa.
Andy saapui paikalle ja "Anna mää ajan", vaikka Sanna oli päättänyt ajaa.
Huomasimme, että basarimikin teline oli jäänyt meikän kotiin. Jätettiin se sinne.

Moottoritiellä alkoi ahdistamaan; olisi pitänyt hakea se teline. Basarimikkiä kyllä tarvittaisiin illemmalla.
Andy alkoi hoitamaan hommaa ja soitteli pari puhelua. Rovaniemeläinen REILU JÄTKÄ lupasi lainata 
mikrofoniaan meille yhdeksi illaksi vaivaiseen kahdensadan euron hintaan!
VOI VITTU MITÄ MEININKIÄ.
Jätimme mikrofonin sedälle.

Matka sujui rattoisasti, huolimatta Andyn Seurarakosta. Aleksia ja Jömeä paskatti. 
Mammuttimaja (vai mikä ihime se olikaan) ei myynyt Porotuotteita, pettymys painoi pään alas.

Perillekin päästiin, Sanna ajeli ilman käsiä puhelimella soitellen ja sai mikkitelineen lainaan. Hienoa.
Roudausta ja säätöä Grandessa ihan vitusti. Uusi räkkikotelo vaikutti ihan vitun hyvältä.
(Siis oikeesti ihan vitun hyvä vehe, renkaat ja kaikki. Sisälle mahtuu biuhat ja mikszeri ja Aleksin
NUBES! Ja se on ihan vitun tottakai just sopiva vekotin mun Twin Revergin alle!)
Joku ihan vitun känninen ukko yritti iskeä Sannaa tai toivoi biisejä tai halusi päästä soittamaan
rumpuja tai sanoi "TÄTÄ PITÄIS YRITTÄÄ SOITTAA!".
Minä vaan mietin, että kaikki Stonerbändit on ihan MOTÖRHEAD. Kaikki musiikki on jo keksitty. 
Se ukko meinas kaatuilla vehkeiden päälle ja sammui aina välillä. 
Joka kerta kun yritettiin testata soundeja, ukko ilmestyi jostain sohvanraosta huutelemaan "YYYKAAAKOOONEEE"
ja "ANNAPPA MENNÄ!". Perkele että meinas mennä hermot.

Soundit saatiin kohdalleen ja minä selvitin Andyn P.A.:N ikuisen ulvomisongelman: keskiäänet täysillä.
Arvoin uuden kaikuefektin ja kaikki oli vitun timmiä. Hyvän näkönen lava saatiin aikaseksi.
Harmi, ettei ollu kameraa.

Niin ja missähän ne mun kuulokkeet mahtaa olla?!

Mikitettiin pöytä ja alettiin valmistautua. 
Andyn kanssa käytiin Pimpin Service - toimistossa. Vitun hieno kämbbä oli jeesbokz. Ei nähty uimahallia.

Keikkakakka ei jätä jälkiä paperiin.
Ainakaan Rovaniemellä.

Keikka meni buenoz, jotaki mokia tuli, mutta ei se mittään. Soitto kulki ja ihmiset taputti.
Meidän settimme on liian lyhyt!

Keikan jäläkeen oli poutasää, vejettiin kalijaa.
Tai minä ainaki join.
Kaikki roudas meidän kanssa. Ihan vitun mukavaa. Tarjosin jonku lonkunki Andyn kaverille palkaksi.HÖH.

Sitten alkoikin tapahtua. 
Mulla oli ollut koko illan joku tavara hukassa. Plektra katosi just ennen keikkaa, lompakko oli koko ajan
jossain ihan muualla, kuulokkeet jäi varmaan sinne Mammuttimajaan (JOSSA EI KYLLÄKÄÄN OIS VITUN MAHTAVA
SOITTAA. en vaan kehannu sanoa, ku se akka oli siinä takana), ja se vitun mikkiständi ja se vitun 
adapteri, jolla sen mikin saa kiinni siihen ständiin (VOIS MUUTEN JOKU TUODA SEN MUN TYÖKALUPAKIN 
TAKASI! - SOUL RELIC HoxXHOX!)
Mutta eipä se mittään, että mulla oli tavarat hukassa; Sandy hukkasi auton avaimet.

Minä lähdin juomaan viinaa. 

Tulin takaisin viinanjuonnista.

Oli käynyt ilmi, että avaimet olisivat mahdollisesti auton peräkontissa. Meidän täytyi siis päästä sisälle
autoon. Vänkärinpuolen etuikkuna oli hieman raollaan, mutta Sannan auto on hieman paljon murtovarmempi kuin
Erään Toisen autoilijan auto. Ikkunaa ei saanut ujutettua auki.
Poliisit eivät tahtoneet auttaa ja lukkoliikkeet olivat kiinni. 
Jöme ojensi minulle rumputelineen ja minä läimäisin sen ikkunasta läpi. 
Edelleen oli Sannan auto meleko helevetin murtovarma; ovia ei saanut edes sisäpuolelta auki. 
Kättä ujuttamalla sain otettua Sannan repun peräköntistä, mutta eipä se avain siellä ollut.
Jöme oli nokkelin kaikista ja haki vissiin etutomarin telineen, sääti sen oikeaan kulmaan ja seivästi
peräkontin vastakkaisella puolella olleet avaimet ulos autosta. 

Ikkunan korjaamiseen meni rullallinen mattoteippiä ja pari mattoa.

IHAN VITUN BUENoZ!

No onneksi saatiin keikasta kuiteski rahnaa, että voidaan maksaa se ikkuna. 
Ja se Sannan entinen luokkakaveribaaritarjoilija halusi meidät uudestaan sinne soittamaan.
Sitte ku on VITUN PITKÄ HEVISETTI NIIN MENNÄÄN.

Ostin aivan hirvittävän pussillisen lakutoukkia siitä samasta huoltsikasta, jossa aina käydään.
Söin aivan hirvittävästi niitä karkkeja. Heräsin jossakin Patelassa. Sanna peruutti mestarillisesti 
peräkärryn pihaan. HYVÄ SANNA PARAAS IHANA!
Sitte tankattiin ja laulettiin ANNA eriksonia "KAIKIStA KAAPEIStA, KAiKISTA LAATIKOISTA ETSIN SINUA SINUN 
AVAIN!" ja robibie VILLIAMSSIA!
Jömen kanssa mentiin mun kämpälle ja nukuttiin ihan vitun romanttisesti mun pehmeällä sängyllä.
netti oli edelleen rikki. 

Kolmen tunnin unien jälkeen piti herätä ja Jömen lähteä Raaheen keikalle. Hullu mies. Ei ollu edellisenäkään
yönä nukkunu ku kolme tuntia. 

Hengissä ollaan vieläki. 
Paskanhajun tasaisen leviämisen voi keskeyttää raapaisemalla tulitikun vessanpöntön läheisyydessä.

	-TMU RAKKAUDELLA!